Länsimaisten uskontojen parissa on eräs, joka pitkästä iästään huolimatta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Uskontojen kirjon ja määrän kasvettua uskonnonvapauden ja sekularisoitumisen myötä tämä uskonto on jäänyt näkyvyydessään muiden jalkoihin. Sen mahdollisesti merkittävin oman aikamme edustaja on Francis Israel Regardie (17.11.1907-10.3.1985) — vaatimattomista taustoista noussut maagi, jonka jokseenkin runsasta kirjallista tuotantoa voi pitää aatehistoriallisestikin vaatimattomana. Vuonna 1932 julkaistussa The Tree of Life — A Study in Magicissä kiteytyy hänen oppinsa. Sen alkusivuilla Regardie esittää huolensa länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen tilasta. Hän on vakuuttunut, että sivilisaatiomme on menettänyt jotain säilymisensä kannalta oleellista — jotain sellaista, mikä sen ajallisesti kaukaisilla edeltäjillä oli vielä tallella.
Regardie aloittaa teoksensa surkuttelemalla ihmisen nykyistä tilaa:
Yksilön elämän täyteyteen juurtuneet, olemassaoloamme tähän asti suojanneet vahvat muurit ovat uhatumpia kuin koskaan aikaisemmin. Päivä päivältä tuntuu yhä toivottomammalta kyetä säilyttämään edes hitunen jumalallisesta perinnöstämme, yksilöllisyydestämme tahi ponnistelustamme kohti ihmisyyttä.
Lapsuudessamme talvet olivat lumisempia ja kesät aurinkoisempia. K.A. Gottlund tiesi, että aiemmin ihmiset olivat suoraselkäisempiä kuin hänen aikanaan:
Nyt ja ennen
Ennen lapset kasvatettiin kurihissa Herran;
nyt niin kurittaa he vanhemmansa monen kerran.
Ennen oli Pappi paras ystavä ja tuttu;
nyt on silla laissa joka miehen kanssa juttu.
Ennen laulo Lukkar' ite kirkossa ja häissä;
nyt hän toista laulattaa, ja ite ompi päissään.
Ennen tutki Tuomar' aina mikä oli totta;
nyt hän ensin taskun-pohjat tarkoin kaikilt' ottaa.
K.A. Gottlund: Uusia Suomalaisia Lauluja n:o 5, 1846
Runon loput kolmattakymmentä säettä jatkuvat samaan tyyliin.
Ajatus siitä, että kaikki oli ennen paremmin, ei ollut uusi 1800-luvullakaan. Lienee varsin yleisinhimillistä romantisoida niin menneiden aikojen ihmisiä kuin yhteiskunnallisia olosuhteitakin. Säästä nyt puhumattakaan.
Kommentit
Lähetä kommentti